Suomen lentokoneasentajat ja -mekaanikot SLAM ry

  • Suurenna fontin kokoa
  • Fontin oletuskoko
  • Pienennä fontin kokoa
Etusivu

Kantelu oikeuskanslerille Vantaan Käräjäoikeuden tuomari Risto Tikan toimista

Sähköposti Tulosta PDF

Alla esitetty ja yhä oikeuskanslerin ratkaistavana oleva kantelu on hyvänä esimerkkinä siitä mihin Sipilän  ja työnantajapuolen ajamat "paikalliset sopimukset" voivat karmeimmillaan johtaa! Mikä pahinta, kyseessä on valtion omistajaohjauksessa oleva pörssiyhtiö: Finnair Oyj ja sen Tekniikka, FTE, joiden pitäisi toimia nimenomaan esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä muillekin yrityksille lainmukaisessa ja oikeaoppisessa työmarkkina- ja henkilöstöpolitiikassa! Siitä huolimatta Finnairilla on laadittu yksipuolisesti sen Tekniikan työntekijöitä riistänyt paikallinen, salassa pidetty "vakautussopimus", joka laittomuusepäilyineen mitätöi alalla vallinneen yleissitovan työehtosopimuksen määrittelemän työntekijöiden minimiturvan teettämällä useammallakin tavalla todistettavasti mm. PALKATONTA työtä työsuhteen purkamisella kirjallisestikin uhkaamalla! Kyse EI siis ollut mistään "palkanalennuksesta työtunteja lisäämällä"!

Vaikutusvaltaisesta vastaajasta johtuen Vantan Käräjäoikeuden valmisteluistunnosta ja itse pääkäsittelystä tuli oikeudenkäynnin irvikuva, kuten jokainen voi alla esitetyn kantelun luettuaan itsekin todeta... Kaikki väittämät on tietysti todistettavissa, vaikka ne ovat jo yksittäinkin raskauttavia.  Riitautus kuitenkin jatkuu SLAM ry:n alullepanemana ja rahoittamana, vaikka "sopimuksesta" vastuussa olevat työntekijäpuolen ammattiyhdistykset, mm. ITA on jo luovuttanut. "Vakautussopimushan" on jossakin vaiheessa julki tullessaan ITA:llekin yhtä valonarka kuin Finnairillekin!

Asia:

Kantelu Koskee Vantaan KO:ssa toimivan tuomari Risto Tikan laiminlyöntejä sekä puolueellisuutta vastaajan hyväksi, mikä olisi kuulunut aiheuttaa Tikan esteelliseksi jutun L 12/16285 tuomarikokoonpanossa. Kantaja Jari Tiainen/ ay: Suomen LentokoneAsentajat ja -Mekaanikot (SLAM ry) alullepaneman ja rahoittaman oikeuskanteen valtuuttamana edustajana hävisi näiden seikkojen perusteella kanteensa Finnair OYJ/Finnair Technical Services:iä (FTS) vastaan nostetun kanteen Vantaan KO:n 31.12.2013 antamassa tuomiossa 13/28132.

Kantaja toivoo oikeuskansleri Jaakko Jonkan tutkivan kantelun, sillä Jonkan väitöskirja, kokemus ja aiempi tutkimustyö liittyy läheisesti itse oikeusjutun aiheeseen. Lisäksi tapaus koskee kokonaisuudessaan 1600:aa henkeä ja 13,9 miljoonan (M€) ansaitsematonta hyödyntavoittelua heidän kustannuksellaan valtion omistajaohjauksessa olevan pörssiyhtiön, Finnairin hyväksi. Juttu on käynyt läpi Vantaan Käräjäoikeuden ja Helsingin Hovioikeuden käsittelyt eikä siitä ole valitettu korkeinpaan oikeuteen.
Taustaa:
Silloisessa Finnair OYJ:ssä solmittiin elokuussa 2009 sen kaikkia Tekniikan ammattiyhdistyksiä velvoittanut ns. "vakautussopimus". Toukokuussa 2008 perustettu ammattiyhdistys, SLAM ry ja sen n. 120 jäsentä eivät olleet mukana ko. sopimusneuvotteluissa. "Vakautussopimuksen" väitettiin olevan ilmailualalla vallitsevan yleissitovan työehtosopimuksen osa, sen "täydennys", vaikka se koski ainoastaan Finnairin Tekniikan, FTS:n työntekijöitä. "Vakautussopimusta" ei koskaan julkaistu  työehtosopimusprotokollan mukaisesti, joten muut alan palveluntarjoajayritykset eivät edes voineet olla siitä edes tietoisia. "Vakautussopimusta" ja siinä mainittua sekä ko. sopimukseen oleellisena osana kuuluvaa ns."bonusmalli"-liitettä salataan edelleenkin systemaattisesti Finnair OYJ/FTS:n toimesta, vaikka kaikkien työehtosopimusten kuuluu olla täysin julkisia asiakirjoja esilläpitovelvollisuuden kuuluessa nimenomaan työnantajalle.
Normaaleista työehtosopimuksista täysin poiketen salattu "Vakautussopimus" oli räätälöity ainoastaan Finnairin taloudellisen tilanteen ympärille, siis vain yhtä firmaa koskien sekä pääsääntöisesti työnantajan hyväksi. "Vakautussopimuksen" päävelvoitteet olivat: (1) Työntekijän on pakolla tehtävä palkatonta ("ylimääräistä") työtä 128 tuntia TES:sin määrittelemien normaalien työaikojen lisäksi, vapaapäivinäkin. (2) Työntekijä joutuu luopumaan v. 2010 24:n päivän lomarahoistaan. (3) Työntekijä joutuu luopumaan v. 2009 kannustinpalkkiostaan (bonus). Finnair OYJ/FTS:iä velvoittavat takaisinmaksuvelvoitteet on kuvattu "vakautussopimukseen" kuuluvassa ja niinikään edelleen salatussa "bonusmalli"-liitteessä. Em. konkreettiset ansiotuloerät Finnair Oyj ja v.2010 alkaen FTS on lupaa kysymättä pimittänyt jokaiselta työntekijältä, mikä näkyy myöskin esim. ko. maksettavien palkkojen ansioerittelyissä vielä verottamattomista ansiotuloista merkittyinä poistoina. Palkan maksamattomuus reaalisoituu siten, että em. eriä ei ole maksettu ajallaan eikä niistä näy Finnair OYJ/FTE:n vuosittaisessa kirjanpidossa mitään rasite- eikä takaisinmaksuvarausmainintaa v.2010-13, vaikka "vakautussopimus" velvoittaa niin työnantajapuolta toimimaan.
Työntekijöiden ammattiyhdistys SLAM ry päätti jäsenkokoustensa valtuuttamana yhdistyksen itsensä rahoittamana viimeisenä toimena käynnistää oikeustoimet sisällöltään ja soveltamiseltaan laittomaksi epäiltävää "vakautussopimusta" vastaan. Vastaajana oli Finnair OYJ/FTS, sillä sanktiouhkaukset (mm. työsuhteen PURKU) tulivat nimenomaan sieltä, mikäli "vakautussopimusta" yritti paikallisesti mennä kyseenalaistamaan. SLAM ry:n edunvalvojat perustivat oikeuskanteensa kolmeen pääargumenttiin: (1) Onko "vakautussopimus" osa työehtosopimusta? (tähän on yli 20-kohtainen näyttö, että ei ole). (2) Onko sopijaosapuolilla edustusoikeudellisesti ollut oikeus sopia sopijaosapuoliin kuulumatonta ammattiyhdistystä (jutun kantajat) sitovasti? (3) Voidaanko "vakautussopimuksessa" sopia tekemään palkatonta työtä? (palkkaeriä ei ole maksettu ajallaan eikä myöhemminkään vastoin pakottavaa työlainsäädäntöä ja yleissitovaa työehtosopimusta)
Kantelukohdat (1-20) Tuomari Tikan toiminnasta aikajärjestyksessä:
Kaikki jäljempänä mainittu on tarvittaessa osoitettavissa toteen mm. sähköpostikirjelmöinteinä sekä henkilötodisteluin. "Vakautussopimus"riitautuksessa pidettiin aluksi valmisteluistunto 12.2.2013. Koska riidan aiheena oleva "vakautussopimus" ja siihen kuuluva, sivulla 3 mainittu "bonusmalli" ovat edelleen työnantajan systemaattisesti salaamia, niin niiden editiovelvollisuus KO:lle kuului nimenomaan Finnair Oyj/FTS:lle, jäljempänä Finnair. Heidän asianajajansa, Seppo Havia (tsto. Dittmar & Indrenius) toimitti KO:lle "vakautussopimuksen" kuitenkin ilman siihen kuuluvaa ja Finnairille raskauttavaa "bonusmallia". Siinä on kuvattu mm. Finnairia velvoittavat "vakautusrahojen" takaisinmaksun perusteet v.2010-13.
(1) Tikka havaitsi kirjelmöinnissäänkin, että vastaajan velvoittama "bonusmalli" puuttuu, mutta ei viran puolesta vaatinut sitä vastaajalta esitettäväksi. Tämä siitä huolimatta, että Tikan oli seikan huomatakseen täytynyt perehtä jo muun 4-sivuisen "vakautussopimusversion" arveluttavaan sisältöön. Myöskin vastaaja oli aiemmin yrittänyt hakea  Tikalta 10 vuoden salausta "vakautussopimukselle", siis väitetylle "työehtosopimukselle"! Tikka ei tämänkään perusteella kyseenalaistanut vastaajan lakimiehen tarkoituksellista erittäin tärkeän todisteen salaamista.
(2) KO:n valmisteluistunnossa kantajan asianajajan nimetessä juttuumme jo vuosia perehtyneen työoikeuden professori, Seppo Koskisen asiantuntijatodistajaksi, tuomari Tikka epäsi hänen käytön vastapuolen lakimiehen, Havian aggressiivisen kampanjoinnin myötävaikutuksella. Havia väitti jutun pitkittyvän, jos molemmat osapuolet alkavat kilpaa marssittaa "mielipiteenesittäjätodistajia" pääkäsittelyä viivyttämään. Näin ollen henkilötodistajuutemme näivettyi vain yhteen henkilöön Tikan toimesta. Todistajan koulutuksella tai yhteiskunnalliseen asemalla ei pitäisi olla mitään merkitystä todistajien käyttökelpoisuuden suhteen. Jutun kantaja itse tietää parhaiten mitä todistajia juttuunsa tarvitsee. Seppo Koskisen todistajuus olisi ollut kantajalle paljon tärkeämpi kuin jäljelle jääneen Tarmo Oinaksen, joka todisti eri seikkoja. Kokiko Tikka henkilökohtaisen arvovaltansa jutun ratkaisemiseksi olevan uhattuna, jos Koskinen tulee paikalle?
(3) Tuomari Tikka salli kuitenkin Havian nimetä peräti 4 todistajaa(!!), vaikka Havia ITSE oli tätä ennen voimakkaasti kampanjoinut niiden minimoimiseksi selviytyäkseen Koskisesta! Kaiken huipuksi yhdellä heistä, Jarkko Ruohoniemellä ei ollut mitään tekemistä Finnairin eikä "vakautussopimuksen" kanssa, vaan luennoi ainoastaan oman toimialansa tes-soveltamisista nimenomaan viivyttäen itse jutun käsittelyä! Tuomari Tikka henkilötodistajiin omavaltaisesti puuttumalla pystyi siis tämänkin osalta ratkaisevasti vaikuttamaan jutun kulkuun vastaajalle edulliseen suuntaan.
(4) KO:n valmisteluisteluistunnon aikana Tikka prässäsi intensiivisellä kysymyksenasettelulla silloista asianajajaamme Salla Pyymäkeä, onko se riidaton seikka, että "vakautussopimus" on allekirjoitettu ja hyväksytty työehtosopimuksen osaksi. Pyymäki vastasi myöntävästi. Jälkikäteen silloisten lakimiestemme Pyymäki/Jarmas kanssa kirjelmöityäni, he väittivät myöntäneensä riidattomaksi seikaksi vain sen, että sopimuspapereissa on nimet! Kuitenkin Tikka oli kirjannut valmisteluistunnon yhteenvetoon ja heti perään perään valmistuneeseen pöytäkirjaankin, että oikeuskanteemme ensimmäinen pääargumentti (1) eli: onko "vakautussopimus" osa työehtosopimusta, olikin päätynyt riidattomaksi seikaksi! Tämä oli ehdottomasti vastoin kantajan tahtoa, sillä sopimuksen tes-statuksettomuuden osoittamiseen eri tavoin oli tehty jo vuosia huolellista ja aikaa vievää pohjatyötä sekä yli 20-kohtainen todistelu. Kyseessähän oli koko riitautuksen pääaihe: "vakautussopimus"! Heti tämän jälkeen vastaaja kävi poistamassa "vakautussopimuksen" 4 sivua vastausmateriaalistaan, sillä itse sopimus oli päätynyt riidattomaksi seikaksi eikä sitä siten tarvittu todisteena!
(5) Kantaja oli kuitenkin huomannut syntyneen virheen jo valmisteluistunnon yhteenvedosta ja välittömästi informoinut asianajajaansa ko. vakavasta virheestä. Pyymäki kuitenkin sairastumisestaankin johtuen viivytteli korjauksen vaatimista tuomari Tikalta. Kun Tikka sai asiasta tiedon, niin hän kieltäytyi muuttamasta "vakautussopimuksen" tes-statusta takaisin riitaiseksi seikaksi.
(6) Perusteluna Tikka väitti valmistelun jo päättyneen ja siitä on tehty pöytäkirja. Hänen mukaan mahdollista oikaisua kantaja voi esittää (vasta paljon myöhemmin tulossa olevassa!) KO:n pääkäsittelyssä. Tikka jätti täysin huomioimatta, että kronologisesti etenevän Oikeudenkäymiskaaren 5:nnen luvun (vireillepano ja valmistelu) päättävän 28.nnen §:n jälkeen tulee vielä viimeinen, 29.§, joka sallii lisätodistelun, jos osoittaa sille perusteet ja toimii viipymättä. Tässä tapauksessa pääkäsittelyyn oli vielä runsaasti aikaa eikä vastaajalle olisi tullut valmistautumisensa kannalta ylimääräisenä yllätyksenä seikan palauttaminen takaisin riitaiseksi, sillä se oli kantajan alkuperäinen kanneargumenttikin! Kantaja joka tapauksessa tietää tuomaria paremmin mistä ja miten aikoo kanteensa nostaa! Tikan riitaisuusseikan muutokseen suostuessaan vastapuolellakaan ei olisi ollut vielä mahdollisuutta estää ko. todistelua, sillä vastaajakin olisi saanut tiedon muutoksesta hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyä. Tikka nojasi luvun 6 eli vasta tulossa olevan pääkäsittelyn vastaavanlaiseen §:ään 9, mutta siinä on pääkäsittelyvaiheessa jo se ero, että vastaaja voi kieltää lisätodistelun!
(7) Ennen pääkäsittelyä Tikka päätyi kysymään riidan osapuolten mielipiteitä ja kysymyksenasettelua, jos juttu käytettäisiin välitoimena Työtuomioistuimessa lausuttavana. Molemmat osapuolet suostuivat tähän. Tikka oli tässä vaiheessa tietoinen, että kantajan ehdoton intressi oli saada "vakautussopimuksen" tes-status takaisin riitaiseksi. Siitä huolimatta Tikka ei huomioinut tätä kantajan kysymysasettelutoiveessa, vaan lähetti lausuntopyynnön sillä sisällöllä, että "vakautussopimus" on hyväksytty tes:sin osaksi, mikä on kantajan kannalta erittäin epäedullista kanneargumentin kohdan (2) osalta! Jos tes-status olisi säilynyt riitaisena itse KO:n pääkäsittelyn ratkaistavaksi, niin olisiko TT.ssä käyttäminen ollut edes oikein, sillä siellä ratkotaan nimenomaan työehtosopimusasioita, mitä "vakautussopimus" ei täytä!
(8) Tikan haluttomuudelle palauttaa itse "vakautussopimus" tes-statuksineen takaisin riitaiseksi seikaksi oli myöskin sekin motiivi, että näin toimien hän pystyi peittämään aikaisemmin tekemänsä virheet, kun "vakautussopimus oli päätynytkin riidattomaksi ja kerätty pois Finnairi kirjallisesta vastausmateriaalista. Virheiden korjaaminen olisi aiheuttanut hänelle lisäksi ylimääräistä työtä.
(9) Vaikka Tikka itse oli kohdan (6) mukaisesti kieltäytynyt todistelun muuttamisesta sillä perusteella, että valmisteluistunto oli päätetty ja itse pääkäsittelyssä käytettävä aineisto siten lukkoonlyöty, niin hän itse halusi jutun käytettäväksi välitoimena vielä TT:n lausuttavana. Tämän jälkeen hän itse lisäsi hankkimansa lausunnon jo "lukkoonlyötyyn" aineistoon pääkäsittelyssä käytettäväksi ja kirjelmöi antavansa sille jopa suuren painoarvon! Kantajalle Tikka ei kuitenkaan varannut mahdollisuutta lausua siitä mitään kirjallisesti ennen pääkäsittelyä, vaikka TT:n lausunto oli Tikan tiedostamana kantajalle epäedullinen väärän kysymyksenasettelun johdosta!
(10) Tikka käytti TT:lle laatimassaan lausuntopyynnössä kantajien edustajasta lisäksi nimitystä järjestäytymätön työntekijä sillä perusteella, että hän ja hänen edustama ammattiyhdistys, SLAM ry ei ollut "vakautussopimusneuvotteluissa" neuvottelevana osapuolena. Tämä on vastoin Suomen Perustuslakia, jonka  perusoikeuksien 13. § turvaa järjestäytymisen ja ammattiyhdistyksen perustamisoikeuden kenelle tahansa. Kantajat olivat JÄRJESTÄYTYNEET Suomem LentokoneAsentajat ja -Mekaanikot, SLAM ry-nimiseen rekisteröityyn ammattiyhdistykseen, vaikka eivät olleetkaan sopijaosapuolia! Julkisella työsektorilla ei ole erikseen "tes-neuvotteluoikeuksia", vaan järjestöllä on oikeus edustaa ja neuvotella jäsentensä puolesta. Yksinkertaistettuna: neuvotteluoikeus on niillä, joilla on jäsenet! Sopijaosapuoliin kuulumaton järjestäytynyt työntekijä ei ole synonyymi järjestäytymättömän työntekijän kanssa! Tällainen "vakiintunut käytäntö" mutkien oikaisemiseksi on vastoin Perustuslakia ja sillä oli ratkaiseva merkitys TT:nkin lausuntoon, sillä taustaa syvällisemmin tietämättä TT ilman muuta lausunnossaan oletti järjestäytymättömän työntekijän tarkoittavan ns. "villiä" työntekijää, joka ei siis kuulu mihinkään ammattiyhdistykseen! Tuomari Tikan myötävaikuttamana tämäkin seikka vesitti kantajan pääargumentin (2)!
(11) Kantajien edustajan tahtotilasta huolimatta Tikan vastaajan hyväksi puolueellisen kysymyksenasettelun johdosta TT:n lausuntokin oli myös vastaajalle myötämielinen. Se ei siis edes käsitellyt asiaa kantajan intressien mukaisesti! Kuitenkaan TT:n lausunnolla ei ole KO:n toiminnan kannalta mitään tuomioonpanovaltaa eikä se velvoita KO:a toimimaan sisältönsä mukaisesti. Tuomari Tikka olisi vielä tässäkin vaiheessa voinut korjata laiminlyöntinsä jättämättä TT:n lausunto näiltä osin huomioimatta ja perustaa tuomionsa oman ja kahden muun tuomarin kompetenssiin jutun oikeudenmukaiseksi ratkaisemiseksi. Tästä huolimatta Tikka, päinvastoin, ilmoitti kantajan edustajalle antavansa nimenomaan painoarvoa TT:n lausunnolle. Millainen vaikutus tälläisella puolestapuhumisella on ollut kahden muunkin tuomarin päätöksentekoon vasta tulossa olevassa KO:n pääkäsittelyssä? Tämä tapahtui siinä vaiheessa kun kantaja joutui vaihtamaan asianajajansa (Pyymäki, Jarmas), kun he irtisanoutuivat toimeksiannostaan itse aiheuttamaansa luottamuspulaan vedoten!! Kantaja joutui silloin kirjelmöimään hetken aikaa suoraan Tikan kanssa.
(12) Tikka oli oman toimintansa seurauksena vaikuttanut jutun kulkuun vastaajalle edulliseen suuntaan eli hän oli lain mukaan tullut myöskin esteelliseksi jutun hoitamiseksi oikeudenmukaisella ja puolueettomalla tavalla. Kantaja reklamoi tästä suoraan tuomari Tikalle ja asiasta järjestettiin tutkintakäsittely Vantaalla Tuomari Jukka Huunosen alaisuudessa vastaajana tuomari Risto Tikka. Läsnä olivat myöskin kantajien edustajat, allekirjoittanut Jari Tiainen sekä Jyri Hietala. Tutkinnassa ei kuitenkaan havaittu mitään moitittavaa tuomari Tikan toiminnassa! Toisen tuomarin tentattavaksi joutuminen saattoi aiheutttaa Tikan auktoriteetille kolauksen ja aiheuttaa antipatiaa kantajaa kohtaan vaikuttaen edelleen hänen toimintaansa vastaajan hyväksi kuten jäljempänäkin ilmenee.
(13) KO:n pääkäsittelyssä jutun ratkaisu perustui kolmen tuomarin kokoonpanon arvovallasta huolimatta pitkälti TT:n lausuntoon. Olisiko juttu edes kuulunut TT:n kommentoitavaksi, jos "vakautussopimuksen" työehtosopimusstatus olisi säilynyt riitaisena seikkana kuuluen silloin pelkästään KO:n pääkäsittelyn ratkaistavaksi? TT:n toimenkuvaanhan kuuluu jo OLEMASSA olevien, ei-salaisten, virallisesti julkaistujen TES.sien tulkintaerimielisyyksien ratkaiseminen! Tuomari Tikan epäämän työoikeuden professori Seppo Koskisenkin asiantuntijalausunto olisi antanut jutun hoitamiselle aivan toisenlaisen lähestymistavan, millä olisi vielä ollut asiantuntijaprofessorin puolueeton (vala!) arvovalta! Ei tuomari voi hylätä todistajia sen perusteella, että pelkää oman asemansa olevan uhattuna! Kuitenkin Tikka päätyi salissa tarjolla olleen  todistajan käytön asemasta ulkopuolisen TT:n lausuntoon, joka vieläpä perustui väärään kysymystenasetteluun!
(14!!) Kantajan jäljellejääneeseen kanneargumenttiin (3) eli palkattomaan työhön tuomari Tikka oli ottanut käsittämättömän kannan! Tikka on väittänyt tuomiossaan, että kyseessä ei ole lain pakottavien säännösten vastainen palkaton työ vaan palkanalennus työtunteja lisäämällä! Tikka oli keksinyt, että kantajan (3-vuorotyön hieman huojentamana) alle 40-tuntinen työviikko voidaan pidentää 40-tuntiseksi teettämällä erotus "vakautustyönä" eli kysymys olisi "vähäisestä palkanlaskusta" työtunteja lisäämällä kuukausipalkan pysyessä ennallaan! Tämä on ristiriidassa yleissitovan viitetyöehtosopimuksen kanssa, joka tuntee ko. erotuksen lisätyönä, josta kuuluu maksaa palkka! Finnairkaan ei ole vielä KO:lle antamassa vastauksessaan vedonnut tällaiseen seikkaan, sillä "vakautussopimus" ei sisällä mitään kirjausta tällaisesta "manipuloitumisesta" palkanalennukseksi, jos sopimuksen edelleen salatun "bonusmallin" takaisinmaksuperusteet eivät toteudu! Sen sijaan "vakautussopimuksen" sivun 2 puolivälissä on lause, jossa väitetään: "Työntekijä/toimihenkilö luopuu edellä mainituista palkka- ja työaikapankkiin (="henkilökohtainen säästösumma") siirtämistään (huom! pimitetyistä!) eristä, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu." Tämä siis tarkoittaa pelkästään tehdyn "vakautustyönkin" osalta sitä että työntekijä joutuu LUOPUMAAN palkastaan "työaikapankkiin" eli työ on YKSISELITTEISESTI PALKATONTA! "Muukaan johtuminen" ei voi tulla kyseeseen, sillä vastaaja salaa edelleen "vakautussopimukseen" kuuluvaa "bonusmallia" eikä ole tehnyt sen velvoittamia rasitteita Finnairin kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin v.2010-13! Tämän kaiken lisäksi  FTE:ssa on käytössä esim. Lentokonekorjaamolla myös yleissitovan viitetyöehtosopimuksen määrittelemänä työaikana 2-vuorotyö, Tämän SÄÄNNÖLLISEN työn viikkotyötuntimäärä on sellaisenaan TASAN 40h/vko! Kuitenkin Lentokonekorjaamonkin työntekijät ovat olleet velvoitettuja tekemään täydet 128 h "vakautustyötä"! Miten tämä on Tikan väittämän mukaan mahdollista?! "Vakautussopimuskaan" ei ollut riidattomaksi jo valmisteluistunnossa päädyttyään enää todisteena käytössä itse KO:n pääkäsittelyssä. Tikan oli kuitenkin täytynyt lukea se vielä riitaisen vaiheen aikana huomaten mm. "bonusmallin" puuttumisen, joten Tikan tulkinta "vakautussopimuksen" "soveltamisesta" on hänen oman mielikuvituksensa tuotetta. Tämä on yksinkertaisesti todistettavissa lukemalla edelleen salattu "vakautussopimus" ja varsinkin sen "bonusmalli", jotka väitettyinä työehtosopimuksen osina kuuluisivat olla julkisia asiakirjoja! Tämän "työehtosopimuksen" saaminen ja vielä oikeanlaisena versiona Finnairilta saattaa kuitenkin olla vaikeaa, sillä "bonusmalli" on Finnairille erittäin valonarka!
(15) KO:n tuomiossa oli muutoinkin käsittämättömiä Tikan ilmaisuja. Esim. tuomion sivun 6 yläosassa on maininta, että riidattomaksi vastoin kantajan tahtoa päätyneessä "vakautussopimuksessa mainituista palkkaeristä voidaan lain mukaan sopia työehtosopimuksessa laista poikkeavasti". Oma tulkintani tähän on että jos laista täytyy poiketa niin silloin sitä rikotaan sillä muutoinhan ei tarvitse toimia laista poikkeavasti! Työehtosopimukset eivät muutoinkaan ole lakien yläpuolella, vaan päinvastoin, niiden laadinta on työlainsäädännöllä valvottua!
(16) Kantaja hävisi KO:n tuomari Tikan laiminlyöntien ja puolueellisuuden myötävaikutuksella tässä mainituin perustein, mitkä on todistettavissa tarvittaessa.
(17) Em. seurauksena kantaja joutui nopealla aikataulutuksella pyytämään valituslupaa Hovioikeuteen, sillä olisi KO:n tuomion perusteella joutunut maksamaan omien asianajokulujensa lisäksi myöskin vastaajalle kohtuullistetusti 50 000:n €n kulukorvaukset. KO:n tuomio olisi lainvoimaiseksi tultuaan estänyt taloudellisesti kantajaa enää valittamasta Hovioikeuteen.
(18) Kantajan jo jouduttua näin pian valittamaan Hovioikeuteen, apulaisoikeuskanslerin sijainen, Risto Hiekkataipale ei ottanut ensimmäisiä oikeuskanslerille kirjallisena lähetettyjä kanteluja KO:sta tutkittavakseen perusteenaan se, että vakiintuneen käytännön mukaan oikeuskansleri ei tutki juttua oikeudenkäynnin ollessa kesken. Tämä siitä huolimatta, että perusteet kantelulle olivat tapahtuneet JO päättyneen KO:n aikana koskien vain KO:a. Myöskään itse tavalla tai toisella lukkoon lyötyä juttua on hyvin vaikeaa enää muuttaa Hovioikeudessa sellaiseksi kuin kantaja haluaa eikä HO KO:n tuomioita mahdollisesti muuttaessaan puutu itse KO:n tuomarin toiminnan eettisyyteen, vaan se kuuluu oikeuskanslerin toimenkuvaan. Tämän takia on erikoista, kun jutun joutuu käyttämään vielä HO:nkin loppuun ennenkuin oikeuskansleri vasta tutkii sen KO:n tuomaroinnin etiikan osalta eli asian, jota HO ei tutki eikä tuomitse.
(19) Tuomari Tikan toiminnasta on aiheutunut kantajan edustamalle ja kanteen rahoittamalle SLAM ry:lle kymmenien tuhansien €urojen kustannukset aiheuttaen samalla myöskin merkittävää ajanmenetystä vuositasolla. Tällä on ratkaiseva merkitys muiden n. 1600:n potentiaalisen asianomistajan kanneoikeuden juridisen vanhenemisen ja menestymismahdollisuuksien vuoksi muiden kantajien odottaessa ensin SLAM ry:n alullepaneman kanteen lopputulosta ennen omiensa nostamista.
(20) Kantaja hävisi myöskin HO.ssa nimenomaan sen takia, kun ei saanut kannettaan JO KO:een aikomallaan tavalla ja todistelulla eikä juttua juurikaan voi muuttaa HO;ssa. HO:kin kuitenkin löysi tuomiossaan (Nro 1055, diaarinumero S 14/475) huomautettavaa Tikan toiminnasta, mutta ei kuitenkaan palauttanut juttua takaisin KO:een! Toisaalta toisessa tuoreessa tapauksessa HO oli tehnyt vastaajan kanteen kanssa lähes identtisen kanteen suhteen kantajalle edullisen päätöksen tuomitessaan jakelualalla tehdyn ja KO:n hyväksymän paikallisen "työehtosopimuksen" pätemättömäksi liian alhaisten palkkojen takia yleissitovan tessin edustamalla alalla. Kantajana toimi Nico Roiha tukenaan Posti- ja logistiikka-alan unioni, PAU. Eikö tälläkin jutulla ole jo riittävästi ennakkotapausluonnetta, vaikka Roihan tapauksessa on kuitenkin maksettu edes jotakin palkkaa pakkotyömäisen palkattoman työn teettämisen sijaan, niinkuin asianlaita todellisuudessa oli tapauksessamme?
HO:n tuomiosta kantajalla ei ei ole muuta kommentoitavaa kuin se, että kaikkein tarkoituksenmukaisinta olisi ollut palauttaa juttu takaisin KO:een varsinkin kun HO oli itsekin tietoinen asianosaisten olevan erimielisiä riidattomaksi merkityistä seikoista valmistelun päättymisen jälkeen ja ennen lausunnon pyytämistä TT:lta. KO:een verrattuna HO.n tuomio oli varovaisuudestaan huolimatta oikeudenmukaisempi askel kantajan suuntaan mutta KO:n seurauksena ei riittävän kantava. Se olisi ollut aivan toisenlaisella perustuksella, jos kantaja olisi saanut kanteensa sillä teemalla KO:een kuin oli alunperin aikonut, sillä kantajahan itse parhaiten tietää, millä teemalla ja todistelulla kanteensa aikoo nostaa! Nyt näistä kantajasta itsestään riippumattomista syistä hänen Suomen Perustuslain perusoikeuksien turvaama oikeus tulla kuulluksi ei toteutunut tuomioistuimessa, minkä seurauksena hävisi torsoksi jääneen kanteensa.
Allekirjoittanut toimii kantajana SLAM ry:n jäsenkokousten pöytäkirjojen valtuuttamana, SLAM ry:n alullepanemassa sekä  rahoittamassa oikeusposessissa "vakautussopimusta", sen tes-statusta ja soveltamista vastaan. Kantaja on valtuutettui Yhdistyksen nimenkirjoittajana, sen Hallituksen ja Jäsenten edustajana ja ääntenkäyttäjänä. Nykyisen oikeuskäytännönhän mukaan Yhdistys ei sellaisenaan voi nostaa kannetta, vaan siihen tarvitaan henkilöedustajat vaikka vastassa olisi jopa konserni. Tämän, mielellään oikeuskansleri Jaakko Jonkalle osoitetun kantelun tarkoituksena on saattaa Vantaan käräjäoikeuden tuomari, Risto Tikan edellämainitut toimet kyseenalaiseksi ja oikeuskanslerin tutkittavaksi toimenpiteineen. Kantajien tahto on edelleen saattaa kanteensa alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
Jari Tiainen/SLAM ry, Hallituksen varapuheenjohtaja
Juhannustie 16 B, 00750 HELSINKI
p. 044 5668619
Viimeksi päivitetty 01.11.2015 20:52  

Liittyneet

38 Yhteensä
Kävijälaskuri [+/-]
Tänään:
Eilen:
Toissapäivänä:
20
175
180

-5

Yhteensä
Alkaen... 17.12.2008 227 325